Päivä pistäny pasmat täysin sekaisin. Ei mitenkään kaikkein paras juttu, ottaen huomioon että huomenna pitäs duuniin taas aamulla vääntäytyä, ja ennuste nukahtamis ajankohdaksi hätyyttelee tällä hetkellä huomisen tunteja. Niinkuin ei tässä jo muutenkin ois riittävän väsynyt...

Päivähän alko siis ihan hyvin, mitä nyt muutama juttu pisti ketuttamaan... Päivä jopa jatkuikin ihan hyvin, siihen asti kun pääsin luennolta veks. Tuli kotimatkalla metrossa todistettua erään suomalaisen epätoivon hetkiä, ei mitenkään mieltä ylentävää... Sitten kun toi sääkin on nyt mitä on... Höh. Jos vaikka Hemingway auttais...

High Fidelityssä (se leffa...) on semmonen kohtaus jossa Rob Gordon makaa sängyllään, kuuntelee Brucea ja on ihan masentunu. Sitten se keksii ratkasun ongelmaansa, ja piristyy sen musiikin ansiosta. Pystyn samaistumaan. Paitsi että Bruce Springsteenin sijaan mä voisin kääntyä Ernest Hemingwayn puoleen... Parantelin tossa just viime viikolla akuuttia ärsyyntymistä kävelemällä Akateemiseen ja ostamalla kirjan. Tom Wolfen "I Am Charlotte Simmons"... Ihmettelin muuten tänään samaisessa putiikissa että miksi tuo kyseinen kirja on esillä siinä Akateemisen ekan kerroksen liukuportaiden vieressä olevalla pokkaripöydällä chicklit kirjojen ympäröimänä? Meinasin melkeen mennä sanomaan sille sedälle joka niitä kirjoja siinä pinos että hei, Tom Wolfe on ihan oikee kirjailija, sen kirjat ei kuulu chicklit kirjojen keskelle, vaikka ton kyseisen painoksen kansi onkin tommonen vaalee, tosi sokerisen näkönen. Hillitsin sitten kuitenkin itseni. Onks mulla jotain chicklit kirjoja vastaan vai? Ei suinkaan, mistä näin päättelet...