Tasavallan presidentti meni sitten armahtamaan aseistakieltäytyjän ja nyt on Varusmiesliitto äkeissään. Toteavat, että armeijan ylipäällikön toimet asettavat "kyseenalaiseksi asevelvollisten kansalaisten yhdenmukaisen kohtelun". (Uusi Suomi, 28.3.2009) Liitto toteaa tiedotteessaan myös, että "siviilipalveluksesta kieltäytyminen on yhtä rangaistavaa riippumatta siitä, onko sen taustalla hallinnollisia sotkuja tai kokemuksia epäasiallisesta kohtelusta." Ja näinhän se asia on.

Uutista sen enempää kommentoimatta, lukaisin nopeasti läpi myös sen saamat kommentit, joista toisen kirjoittajalla on puurot ja vellit aivan selkeästi taas menneet sekaisin. Mikä ihme siinä on että niin monelta suomalaiselta tuntuu puuttuvan tuo luetun ymmärtämisen jalo taito? Kun se ei ihan oikeasti riitä, että vain luetaan joku uutisjuttu (lupaava alku tosin on) vaan sen jutun sisältö pitäisi ymmärtääkin. Kun artikkelissa nimenomaan sanotaan että "siviilipalveluksesta kieltäytyminen" on rangaistavaa, niin eikö siellä kommenteissa jo olla lynkkaamassa Varusmiesliittoa kun muka puuttuvat "kansalaisten lakisääteisiin oikeuksiin, eli oikeuteen valita siviilipalvelus." Kukaan ei ollut puuttumassa kansalaisen lakisääteiseen oikeuteen valita aseellisen ja aseettoman palveluksen välillä, vaan kun tämä armahdettu ei halunnut suorittaa kumpaakaan! Velvollisuus suorittaa jompi kumpi on sekin lakisääteinen, sitä ei pidä unohtaa.

Oikeasti ihmettelen välillä, miten ihmiset ensinnäkin tulkitsee tuota Suomen lakia välillä enemmän kuin summamutikassa ja sitten vielä poimivat sieltä vain ne omat oikeutensa joita toitottavat suureen ääneen mutta unohtava täysin ne samaiseen lakiin kirjatut velvollisuutensa. Ja auta armias jos joku uskaltaa heille varovaisesti vinkata että laki ei ole pelkkiä oikeuksia vaan se sisältää myös velvollisuuksia, siitähän se riemu vasta repeää...

Lisää kahvia nyt.