Mun vanhemmat oli, ja on ne kai edelleenkin, tarkkoja käytöstapojen suhteen. Heti kun opin ymmärtämään käsitteen, niin "kiitos" oli heti tärkeä osa sanavarastoa. Sen minkä pienenä oppii sen vanhana taitaa.

Miten on, olenko vain vanhanaikainen, kun mielestäni naisen ei kuulu avata miehelle ovea? Olin hiljattain ulkona lounaalla amerikkalaisen miespuolisen ystäväni kanssa, ja hän ihmetteli kovasti kun ovea avatessaan joutui erikseen sanomaan että: "Mene sinä ensin". Minä kun suomalaisten miesten ns. käytöstapoihin tottuneena kun odotin että se joka oven avaa menee edeltä. Yritinpä tuossa sitten viime viikolla Akateemisen Kirjakaupan ovesta sisään, mutta ulospäin pyrkivällä herralla oli nähtävästi niin kova kiire, ettei voinut edes väistää, vaan porhalsi suoraan samasta ovesta ulos, hyvä ettei päin törmännyt. Eikä muuten ollut ensimmäinen kerta... Onko se ovi niin painava että tarvitaan tämmöinen hieman skrodempi mimmi sitä avaamaan?

Mun isäni on muuten aika harvinaislaatuinen tapaus, muutenkin muin vaan noiden käytöstapojen suhteen, mutta niiden suhteen erityisesti. Sitä nyt harvemmin näkee ulkoilmassa ilman lippistä, tai talvella semmoista intin karvalakkia, ja aina kun se näkee jonkun tutun ja sanoo päivää, niin se nostaa hattuaan, ihan kohteliaisuuttaan. Ei taida moista ihan joka päivä nähdä... Siinä veljelle miehen mallia, nih.