Kaksi kappaletta ihan mielenkiintoisia kirjoja tullut luettua. Ensimmäisenä vuorossa Malcolm Gladwellin "What the Dog Saw".

"What the Dog Saw" on kirja siitä toisesta näkökulmasta. Gladwell kirjoittaa varsin inspiroivasti useista eri aiheista ketsupista hiusväriin, kuvaillen ei omia kokemuksiaan aiheesta, vaan muiden näkökulmasta. Kutsun kirjoituksia inspiroiviksi siksi, että ne herättävät lukijassa pienen uteliaisuuden kipinän saada selville mitä muiden kokemukset tai ajatukset jostain asiasta ovat. Ja vaikka kirja ei mitään erityisempää suurta herätystä saisikaan aikaiseksi, kaikki artikkelit ovat kuitenkin aiheiltaan niin epätavallisia ja sen verran pikkutarkasti tutkittuja, että ne ovat siitä syystä mielenkiintoista luettavaa. Kaikki kirjan kirjoitukset ovat Gladwellin tuotantoa vuosin varrelta ja ne ovat alunperin ilmestyneet The New Yorker -lehdessä. Tästä syystä "lukujen" pituus ei päätä huimaa, joten tämmöinen ADHD-tapauskin kuin minä jaksaa lukea koko aihepiirin läpi kerralla. Kaiken kaikkiaan loistava pakkaus, suosittelen.

Toinen viimeaikainen hankintani on Neil Straussin "Emergency". Halusin jotain hauskaa luettavaa, jota ei välttämättä tarvitse ottaa niiiiin vakavasti, jotain hieman kieli poskella kirjoitettua. Päädyin etsinnässäni tähän Straussin kirjaan. Strauss on aikaisemmin kirjoittanut mm. Rolling Stonesille ja on ennen "Emergencyä" julkaissut kaksi muuta kirjaa ja ollut mukana kirjoittamassa mm. Mötley Cruen kirjaa "The Dirt" (luettu on sekin). Lupaavaa... No, mistä "Emergency" oikein kertoo? Kaipa tuota voisi jollain kieroutuneella ajattelulla kuvata kasvukertomukseksi, Strauss nimittäin kertoo kirjassa siitä, miten hänestä "kasvoi" selviytymis-ekpertti, ja miksi hän tälle tielle lähti. Strauss kuvailee mm. prosessia, johon hän ryhtyi saadakseen itselleen toisen maan kansalaisuuden Yhdysvaltain kansalaisuuden rinnalle. Ottaen huomioon miten paljon rahaa siihen hommaan upposi, ei, en ajatellut ottaa mallia... Sitäpaitsi Suomen kansalaisuus on oikein hyvä kansalaisuus, kiitos vain. Kuten ajattelinkin, "Emergency" oli juurikin semmoista viihdettä, jota etsinkin. Ei liian vakavastiotettavaa, mutta ei myöskään liian kevyttä viihdettä. En tätä kirjaa nyt välttämättä ihan kaikille suosittelisi, mutta jos nyt jotakuta sattuu kiinnostamaan, niin eipä tuo nyt mikään huono tapaus ollut.

Näin tällä kertaa. Kattellaan!