Mikä on hirveämpää, kuin todeta osan kavereistaan olevan täysiä rasisteja? Noh, todeta itsensä olevan semmoinen, mutta siihen tilanteeseen en ole joutunut, enkä joudu. Viime päivinä olen tosin suureksi mielipahakseni saanut huomata omaavani muutaman sellaisen kaverin, jotka oikeastaan ovat täysiä rasisteja. Noh, olenhan minä tuon jo jonkin aikaa tiennyt, mutta viimeisimmät kannanottonsa muutamiin asioihin ovat oikeasti saaneet mut aika suutuksiin...

Ottaen huomioon alan, jolla työskentelen, ei lievästi rasististen mielipiteiden esiintyminen alan duunareilla ole mitenkään yllättävää. Vartijat valitettavasti joutuvat tiettyjen kansanryhmien kanssa tekemisiin ei niin miellyttävissä merkeissä useammin kuin oikeastaan kukaan muu ammattiryhmä, ei se mikään ihme ole jos siinä mielipiteet muokkautuvat omien empiiristen kokemusten perusteella. Ihminen nyt saattuu olemaan semmoinen otus, että se ajatuksensa ja mielipiteensä perustaa usein omiin kokemuksiinsa. Pitäen tämän mielessä, en kuitenkaan halua mennä puolustelemaan näitä mielipiteitä. Vartijoiden tulisi mielestäni pystyä menemään tilanteeseen kuin tilanteeseen avoimin mielin, ei pelkkien negatiivisten kokemusten värittämien asenteiden orjana.

No, omassa työympäristössäni on siis muutama "maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuva" yksilö. Tai näin he ymmärtääkseni ainakin itseään kutsuvat. Minä kutsun heitä jo rasisteiksi. Toinen oli bongannut Iltalehdestä uutisen, jonka mukaan tummaihoinen järjestyksenvalvoja oli hyökännyt suomalaisnaisen kimppuun jossain mäkkärissä aamun pikku tunneilla. Ottamatta kantaa uutisen sisältöön sinänsä, minua ärsyttivät enemmän nämä työkavereiden kommentit, joissa kritisoivat kovasti sitä, että näin siinä käy kun ottaa *tähän loukkaava ilmaisu afrikkalaisista* töihin ja että ajatelkaahan työnantajat nyt vähän keitä palkkaatte. Voi elämän karut kävyt! Kun nämä samat henkilöt ovat suu vaahdossa ensin mananneet sitä, että ihmisiä tulee Suomeen elämään sosiaalituilla, ja mikseivät ne hommaa töitä, mutta samaan hengenvetoon eivät kuitenkaan soisi, että maahanmuuttajat tekevät töitä..? Käy tosiaan huumori vähiin ja joutuu kärsivällisyys koetukselle näiden tyyppien kanssa...

Toinen taivastelua viime aikoina aiheuttanut asia on tuo paljon julkisuutta saanut kiusaustapaus Kainuun prikaatissa. Kansan syvien rivien vastaukset ovat aika hyvin jakautuneet kahtia: joko on todettu että tuo nyt on armeijan henki ja että ken leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön ja että naiset pois armeijasta, tai sitten on tuomittu moinen toiminta ja ylistetty siviilipalvelusmiesten älykkyyttä ja ylivertaisuutta.

Oma reaktio oli lähinnä ärtynyt. Ensinnäkin, tuo Lorttovihon esikuva Sikavihko tuntuu olevan varuskuntakohtainen perinne, tai jos onkin käytössä kaikissa varuskunnissa niin ei ainakaan ole mikään pitkäaikainen perinne. Toisekseen ymmärtääkseni tämä mainittu Sikavihko on jokaisen tuvan oma ja siihen avautuvat nimenomaan alokkaat kouluttajista, ei alikersantit muista alikersanteista. Kun kyseessä on vihko, jonka käytännössä samanarvoiset miespuoliset henkilöt ovat koonneet kohdistetusti juuri naispuolisista alikeista, ja kun vihko on vielä nimenomaan luovutettu sen kohteille, kyse ei ole vain harmittomasta tuntojen purkamisesta ja avautumisesta vaan kyse on kiusaamisesta. Ja sen nimissä, että on vapaaehtoisena armeijaan lähtenyt, ei pidä kestää kaikkea! Eiväthän ne miehetkään kestä, vaikka siellä pakosta ovatkin... Jokainen on minun mielestäni oikeutettu ihmismäiseen kohteluun, armeijassakin.

Näin nyt taas tällä kertaa, huomenna jotain muuta...