lauantai, 26. heinäkuu 2008
Lukutaito kateissa
Tämän illan malliesimerkki isänmaan toivoista 615 TK:ssa matkalla Helsingin keskustaan lentoasemalta. Hakaniemessä jäi pois muutama matkustaja, eli keskiovet auki. Pikkuneiti yrittää sisään etuovesta, ei vissiin osaa lukea tai jotain kun ne kyltit siinä ovessa ei osuneet silmään. No, kun kuski ei avaa ovea, niin tämä järjen jättiläinen lähtee yrittämään keskioven kautta. Voi sitä epätoivoista, jopa itkua tuhertavaa ilmettä kun kuski pistääkin keskioven kiinni neitosen nenän edestä. No, siinä jo neiti sen verran epätoivoisena ihmettelee (Hakaniemessä! Hei haloo, miljoona muuta bussia kulkee niiltä pysäkeiltä Rautsikalle, katastrofi kun toi yks ei ota sisään...) että kuski avaa etuoven ja selittää tyttöselle, miksi hän ei ota tyttöä kyytiin... No, tytsyllähän oli kyydissä joku kaveri, siksi piti päästä just siihen 615:een (ei voinut sopia tällejä Rautsikalle, oli pakko saada matkustaa huimat kaksi pysäkinväliä kaverin kanssa) joka sitten keräs kimpsunsa ja kampsunsa ja poistui etuoven kautta. Huvittuneena seurasin neitien ilmeitä siinä ulkopuolelle, aivan kuin koko kaupungista olis bussit lopuneet tai kiire olis ollut niin huimaava kun seuraavaa bussia siinä katseillaan etsiskelivät. Jeez. Sorppa sano norppa, mutta voi v*tun idiootit. Propsit kuljettajalle, joka pysyi kannassaan. Jos ei Stadin sisäsiä matkoja ajella 615:llä niin sitten ei ajeta, piste ja kiitos. Toivottavasti neiditkin oppivat joskus piakpuoliin lukemaan ja hieman seuraamaan ympäristöään.
Mut joo, sepä siitä. Oli taas pakko vuodattaa, kun mun toopetoleranssini nyt vain sattuu olemaan aika alhainen, etenkin 12-tuntisen duunipäivän jälkeen josta suuri osa tuli vietettyä suorassa auringonpaisteessa Gevarin ihastuttavan kevyissä vermeissä. Huomenna uusiks, tai jotain.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.